見出し画像

🇫🇮 Elämän kokoinen Suomi 【vol.9】

Ayana

＼ 日本語の記事はこちらから ／
Voit lukea japaniksi jutun tästä linkistä
https://note.com/usami_suomi/n/nd5afc767df4b

Suuressa kulttuurikeskussa Bunkamurassa, jossa on Tokion Shibuyassa, on ollut pidetään "The Finland Design Exhibition" -näyttelyn tämän kuun 30. päivään asti. Helsingin kaupunginmuseon (HAM) valvonnassa laaja kokoelma arvokkaita, jonka omistaa Collection Kakkonen, Tampereen kaupunginhistoriallinen museo, Designmuseo, Helsingin kaupunginmuseo jne. voimme arvostaa rajoitetun ajan. Minä Olin innoissani vieraillani arvokkaassa tilaisuudessa nähdä yli 50 suunnittelijan ja taiteilijan töitä läheltä.

Suomalainen muotoilu
Mikä se on?

Tämä on ollut vaikea kysymys, mutta nykkän voin vastata vähän.
Minun huoneessani on suomalaisia asioita, ja ne eivät ole paljon, mutta kaikki on suosikkini. Kun jatkaan käyttää päivittäisessä elämässäni sitä, niitä minua on ollut houkutella suomalaiseen muotoiluun, joka usein on toiminnallinen, ja usein on kaunis, ja usein luonnon tunnelmaa. Suomalaisia muotoilujen värimaailma usein antaa minua iloja.

画像1

RAITTI - niminen tekstiili, jonka ostin marimekosta ensimmäiseni Suomeen matkani muistoksi, on suosikkini.

Aino-Maija Metsola suunnitteli "RAITTI" ja  julkaistiin vuonna 2012. Keltainen asetetaan pohjaksi, ja muut useidet päävärit yhdistetään, mutta ne ovat kokonaisuutena hyvässä sopusoinnussa.
Jos huomaat, pieni huoneeni sisustuksessa on myös samanvärisiä yhdistelmiä, mutta ajattelen että ne ovat kokonaisuutena hyvässä sopusoinnussa  (Ehkä niin, toivottavasti)

Auttaa elämäämme,
sopeutuu elämäämme

Kuten Alvar Aallon suunnittelemat pöydät tai maljakot suomalaiset muotoilut ovat usein paitsi toimivia, mutta kun valot sammutetaan, ajattelen että ne ovat usein myös näyttävämpiä yökuvassa.

Kaksi vuotta sitten sain tervetulleeksi kauan odotetun Aalto-pöydän. Mietin, tekisinkö päällyslevyn valkoiseksi laminoiduksi vai suorakaiteen muotoiseksi,  ja valitsin pyöreän pöydän luonnonlakkaa, jossa hyödynnettiin koivupuun väriä. Seurauksena on, että kun minulla on vapaa-aikaa, katson puiden syitä ja sivelen käyriä.

Kun ulkona on muuttanut pimeäksi ja sytytän kynttilät, ylälevystä voi muodostua varjoja luova kangas, ja kaaremien varjo ​​voi saada minut tuntemaan japanilaista wabi-sabia.

Tämän kauden suosikkini on  Artekin kynttilänjalka "Lucia". Kuten se nimestä voi päätellä, se luotiin "Lucia-festivaalin" kuvaksi, jossa tyttö pukeutuu St. Luciaksi ja pukeutuu kynttilänkruunuun hänen päälle ja kävelee ympäri kaupunkia. Artekin kynttilänjalalla oikeastaan voimme laittaa kolme kynttilää päähän.
Minä lisään tai vähennän valojen määrää vuorokaudenajan mukaan ja asetan tarkoituksella eripituisia kynttilöitä nauttiakseni valojen leviämisen muutoksesta.

Pysy hengissä muistoilla

Itse asiassa "The Finland Design Exhibition" -näyttelyssä eivät vain suuret nimet, kuten Alvar Aalto, Kaj Franck, Tove Jansson tai Tapio Wirkkala, vaan myös ensimmäistä kertaa näkemäni suomalaisten kirjailijoiden ja muotoilijoiden teokset olivat kaikki todella upeita.

Alvar Aallon tunnetuimman Artek Nojatuoli 41 "Paimio" sanotaan olevan suomalaisen modernismin ja funktionalismin symboli. Toimivuutta tavoitteleva ja turhasta äärimmäiseen asti riisuttu muoto oli kaunis sellaisena kuin sen näin. (Sen jälkeen minulla oli onni, että sain pienen Paimion Artek Gachasta.)

Myös Tapio Wirkkalan suunnittelema maljakko "Kantarelli " oli paljon mahtavampi kuin kuva. Mietin, miten ainutlaatuinen käyrä tehdään ​​lasilla, mutta se vastaus oli luettelossa, jonka osti tapahtumapaikalt.

Siellä kirjoitetaan että, ensin kristaallia puhallettiin puiseen muottiin, sitten kristaalli sulaa ja muuttuu massaksi, sitten kostutetun sanomalehden kautta voidaan muotoilua sulatettua epäsymmetrisen reunaa luomiseksi. Onpa ammattimaisen käsityö!! On ymmärrettävää, että Iittalan lasikäsityöläinen ja apuporukka olivat ainoita, joilla oli käsityötaitoa ja taitoa tehdä tämä maljakko. Tapio Wirkkalassa on paljon muitakin luontoaiheisia teoksia, kuten jäkälät, bambu ja linnnut, ja tajusin jälleen kerran, että hän inspiroitui tutuista paikoista.

Toinen asia, joka teki minuun vaikutuksen, on  "Ryuille-matto". Erikoisesti kiehtoi minua "yksinäisyyttä", joka  tekstiilitaiteilija Uhra-Beata Simberg-Ehrström ilmaisi. Keltaisesta beigeen, magentaan, tummapunaiseen ja harmaan, se oli hauskaa kuvitella kuinka hän kohtasi yksinäisyyden ja yritti ilmaistaa sen.

Himmeli soittaa harmoniaa

Näyttelyn lopussa on suomalainen himmelisti, Eija  Kosken Himmelin teos on koristellaan.

Eija ilmaisee monenlaisia maailmoja himmeliin kokoamalla manuaalisesti geometrisia kuvioita yksitellen kumppaninsa Karin kasvattamasta rukiin oljista ja yhdistämällä ne. Oli hienoa, että keltaiselle seinälle projisoitu varjo sulautui tapahtumapaikkaan toisena hänen teoksena samalla kun se näytti erilaiselta kuin varsinainen Himmeli.

Rakkauden muotoja on monia erilaisia

Minä tunnen, että suomalaisessa muotoilussa on rakkautta.

Se ei ole rakkaus, joka vain pyytää toisiaan, rakkaus, jossa toinen heistä on johtavassa roolissa, vaan rakkauden muoto, joka hyödyntää toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla luonnollisen kokoisessa muodossa.

On rakkautta, jota toinen antaa toivoen, että voidaan viettää päivänsä vilkkaasti, ja myös on rakkautta, joka sublimoi luonnon kauneuden taiteeksi ja katselee hiljaa. Tulee myös yksinkertaista rakkautta.

Me saamme tällaista rakkautta,  ja kasvaamme sen, usein perimme jokuille tälläista rakkautta. Me usein vaalimme sitä suunnittelemalla tapoja koristella sitä, poimimalla sitä ja silittelemällä sitä monta kertaa ja katsomalla sitä.

Näin ajatellen, kun ajattelen suomalaisista muotoiluista, joita sain itse tai ystävältä, perheelta, joskus kirputtorilta, suomalaisia muotoiluia muuttuisi parempi läheiseksi.


この記事が気に入ったらサポートをしてみませんか？